Tällä viikollahan ei keretty käymän radalla, joten hiitattiin Justiina kotona. Olin tänään ihme vetelys tuulella ja tein kaikki hommat tosi hitaasti. Justiinan harjauksessa meni päälle vartti ja valjastukssessa toinen. Iskä hyppäs kärryille mukaan, tämä pääsi elämänsä toista kertaa hevosen kyytiin. Hölkkäiltiin kahdentoista kilometrin lenkki ja iskä sanoi jo alkuraveissa, että ei kovempaa! Kun käännyttiin kuuden kilometrin hölkän jälkeen takasinpäin ja Justiina sai luvan mennä, oli iskä aika hiljanen. Hevonen kuitenkin ravasi hyvällä tyylillä, vaikkei kuitenkaan ihan priima ollut tilsojen takia. Tamma ravasi reipasta, vauhtia epäilisin 1.50 vauhtiseksi, hieman päälle kolmen kilometrin pätkän. Loppuun neiti malttoi jopa kävellä, mikä on aika ihme meilläpäin!
Rupesin tänään miettimään, miten Justiina on kahdessa vuodessa muuttunut! Muistan kun lähdettiin Laura kanssa lenkille ja tammaa piti patistaa tosi paljon, että se ravasi. Heti kun lopetti käskemisen, tämä hiljenti käyntiin. Huimasti on siis muutosta tapahtunut, nyt saa pidellä toden teolla kiinni että hölkättäisi hitaasti, käyntiä saa ajatella vasta kun talli näkyy. Parempi näinpäin, Justiina on löytänyt juoksemisen ilon!
Unohdin muuten tänne mainita siitä, että Justiina saa harkkareihin uuden kuskin kyytiin, sillä Mika on Tampereella hevosmessuilla. Toivottavasti näidenkin yhteistyö toimii.
Hei! Kiva lukea, että teillä on alkanut ravi maistua. Meilläkin pikkuhiljaa. Kaikkien mahavaivojen ym. jälkeen lenkit on muuttuneet pirteämmiksi.
VastaaPoistaAikaa se on vienyt, mutta on tosiaankin alkanut maistumaan! Hyvä että teilläkin :)
Poista