maanantai 16. lokakuuta 2017

266# Se on syksy nyt!

Ollaan jo lokakuun puolivälissä, kohta on marraskuu. Viime vuonna lumi tuli heti marraskuun alussa ja päästiin aloittamaan Toivon peruskuntokausi, toivottavasti mennään tänä vuonna samaa tahtia kohti talvea kuin viime vuonna. Toivolla aletaan pikkuhiljaa ajamaan peruskuntoa takaisin ja lumi auttaisi asiaa sen avatessa kymmeniä kilometrejä lisää lenkkipolkuja. Toivon kanssa olemme elokuun alusta asti käyneet järvessä kahlaamassa muutaman kerran viikossa vahvistaaksemme näitä ongelmallisia takapolvia. Olemme kiertäneet metsäpolkuja ja kiivenneet hiekkakuoppien reunoja ylös. Käytiin vissiitti radalla syyskuussa ja ravi oli parantunut huomattavasti kesästä. Toivotaan siis, että kahlaamisesta ja metsässä kävelyttämisestä olisi ollut hyötyä. Toivosta on kuoriutunut ratsastaessa luottoratsu, sillä ei oikeastaan edes tarvitse ohjiin koskea sen tullessa toisen perässä. Jos meidän tiemme erkanee talven jälkeen, Toivo voisi sopia jopa terapiahevoseksi.




Helka jatkaa positiivisella luonteella ja puksuttaa Toivon kaverina lenkeillä muutaman kerran viikkoon. Se lähtee aina mielellään lenkille ja sen kanssa on niin mukava maastoilla. Sillä on sopivasti virtaa, mutta se ei ikinä vie ja pysähtyy jos tarvitsee pysähtyä, menee kaikesta ohi mukisematta. Paitsi ei mennyt viime viikolla hirvilangasta piiskankaan kanssa läpi. Taidan sille ensi kesän laidunlangat tehdä villalangasta! Helkan kanssa käytiin sadan päivän ultrassa ja kyllä siellä mahassa vielä ''PikkuFigaro'' kasvaa.



Justiina viettää vielä mammalomaa, alkaa tosin olla jo vähän kyllästynyt, sillä lähtee tarhasta ihan mielellään harjattavaksi ilman Vappua. Imemistäkin se on jo vähän rajoittanut. Justiinaa pitäisi pikkuhiljaa alkaa liikutella ja kokeilla kestääkö jalka pieniä mielenvirkistyslenkkejä. 

Vapun vierotus pitäisi pikkuhiljaa aloittaa, mutta hetken se vielä saa kasvaa mamman kanssa. Vapun kanssa ollaan käyty harjoittelemassa yksin seisomista puomissa, onnistuu kyllä hyvin ilman äippääkin. Vierottaessa Vappu siirtyy toiseen tarhaan Helkan kanssa, Helka nimittäin on ottanut hoitotädin roolin tosissaan. Tunnistaja kävi viikko sitten, Vappu on nyt virallisesti Tuovilan Ihme.


Ensimmäistä kertaa tällä tontilla tarhat ovat menneet mutavelliksi. Tarhat ovat hieman alamäkeen ja vesi on aina valunut pois. Nyt on satanut putkeen pari viikkoa, joten tarhatkin ovat sen näköiset. Toivotaan että kurakausi loppuisi mahdollisimman pian!

maanantai 2. lokakuuta 2017

265# Tampereen näyttelyt

16.9. Tamperella oli suomenpienhevosten järjestämät suomenhevosten shownäyttelyt, joihin lähdimme Justiinan ja Vapun kanssa. Justiinan luokka alkoi jo puoli kymmeneltä aamulla, joten paikan päällä ilmottautumassa piti olla siihen mennessä. Täältä ajelee nelisen tuntia Tampereelle kopin kanssa, joten lähtöä tehtiin aamuyöllä puoli viiden aikaan. Koppiin laitettiin ensin Vappu, joka menikin hienosti vähän työntöavulla koppiin ja tämän jälkeen Justiina yhden ärähdyksen saattelemana. Hevoset saivat matkustaa ilman väliseinää ja Vappu vapaana, sillä en vielä uskaltanut sitä alkaa kiinni sitomaan, jos vaikka käy maate.


Muutaman pysähdyksen taktiikalla oltiin perillä Tampereella yhdeksän maissa. Hevoset matkustivat todella hyvin, Justiinakin laitakauhusena hevosena ei kolahtanut kertaakaan. Antoi todella hyvää malliesimerkkiä Vapulle, joka oli vasta toista kertaa kopissa. Heiniä oli syöty melkein puoli verkkoa, joka on paljon Justiinalta, sehän ei ravireissuilla syönyt mitään. Vapun heinät oli lattialla ja se olikin kaapinut puolet jalkoihinsa.

Raviradalla käytiin ilmottautumassa, jolloin saimme tietää että luokat on etuajassa. Otimme hevoset pois kopista, harjasimme pikaisesti ja sitten kohti kehää pienten kävelyjen ja hölkkien jälkeen. Suunnittelimme vievämme molemmat erikseen kehiinsä, mutta vieraassa paikassa tammat olivatkin todella riippuvaisia toisistaan. Mentiin siis yhdessä kehään ensin Justiinan arvosteluun. Justiina sai hyvät arvostelut ja kehuttiin kauniiksi, lihaksikkaaksi ja sporttiseksi. Aika hyvin siitostammalta! Pitkä kuljetus näkyi liikkeessä ja ravi olikin takaa melko jäykkää, joten saatiin II-palkinto.





Justiinan kehän jälkeen saatiinkin odotella melko kauan ennen kuin Vappu pääsi kehään. Vappu kerkesi jo väsähtää tässä välissä ja kävi imemässäkin monesti. Kehään mennessä Vappu ei jaksanut oikein esittää ravia, vaan se oli jännittynyttä ja hieman räpeltämistä. Tuomari kehui Vappuakin sporttiseksi ja isoskoiseksi kauniiksi varsaksi ja antoi II-palkinnon.



Kumpikaan ei edennyt tammojen tai varsojen parhaimmistoon, joten lastattiin väsyneet matkustajat takaisin koppiin ja lähdettiin kotiin jo ennen yhtä.

Vaikka menestystä ei tullut niin erittäin hyvää kokemusta vieraasta paikasta ja kuljetuksesta Vapulle. Molemmat käyttäytyivät reissussa hienosti ja eniten ihmettelin Vappua, jolle kävi reissussa kaikki eikä se ihmetellyt mitään.