155# ei olisi ikinä voinut uskoa omalle hevoselle käyvän näin

Lähdimme eilen Hankasalmelle onnellisissa merkeissä. Ajattelin, että jos nyt olisi tuurit kohdallaan ja pärjättäisi. Hankasalmelle saavuttiin perille varttia vaille viisi, heppa seisoi kopissa puolisen tuntia, ennen kuin lähdin kävelyttämään sitä. Justiina oli oma itsensä, käppäili rauhassa ja haukkasi ruohotupsun sieltä täältä.

Puoli kuuden aikaan valjastettiin se ja tamma lähti kävelemään Mikan kanssa. Ennen ponilähtöä se kävi lämmityksessä. Näytti tosi hyvälle, kun sekkiä oli kiristetty ja lisätty varustukseen polvisuojat. Tamma veti hyvällä tyylillä kolme kierrosta, oli mahtavan näkönen! Ennusteltiin taas kopilla, josko nyt pärjäisi. Mikakin sanoi, että tuntui paremmalle kuin koskaan, polvisuojat siis pysyvät varustuksessa.

Ensimmäisen lähdön mennessä esittelyyn Justiina ja Mika lähtivät käppäilemään. Kiristin vielä suitsia ja laitoin sekin kiinni, ennen kuin lähdin katsomaan ensimmäisen lähdön. Huikkasin vielä, että pärjäättehän? Pärjätään, kuului vastaus.

Ensimmäinen lähtö meni ja tuli ja toinen lähtö tuli esittelyyn. Missään ei näy Justiinaa ja siinä tuikkasin että taisipa tulla sakot. Talliporttikin suljettiin ja tässä vaiheessa soi hälytyskellot, missä Justiina! Lähdin tallialueelle, oman kopin luona, hevosta ei näy missään. Samassa kuulutetaan myöhäinen poisjäänti Tähti-Suville.

Huutelen siinä ääneen että missä se hevonen ja Mika. Joku vastaantuleva sanoo, pomppas pystyyn ja kaatui. Juoksin aivan toiselle puolelle varikkoaluetta, jossa Justiina oli jo riisuttu valjaista ja eläinlääkäri kuunteli sen sydäntä. Kaikki hevosella ok. Kaikki kuskilla ok. Mika sanoi, että ei tiedä mikä hevoselle yhtäkkiä tuli, kun vaan tyhyjästä kävellessä veti yläpystyn ja kaatui suoraan selälleen. Lastattiin neiti kyytiin ja lähdettiin kotiin.

Se kävelee edelleenkin neljällä jalalla ja tuntuu olevan kunnossa. Tänään käytiin sillä lenkki ratsastaen ja hevonen normaali ja pirteä. Toivon vaan, ettei tuosta tapahtumasta jäänyt mitään traumoja tammalle..