Lenkit ajaen ovat myös jatkuneet. Äiti ajaa ponilla edellä ja minä Justiinalla takana, Justiina hakkaa turpaansa äitin olkapäähän ja minä vedän hevosta kaikin voimin vastaan, kun sillä on ihan liikaa menohaluja. Ei siis tee Justiinan mielelle mitenkään hyvää tämä kevyempi liikutus, mutta pakko jatkaa klinikkaan asti, sillä en halua sitä lopullisessti hajottaa.
Käytiin ajamssa tänään taas seitsemän kilometrin lenkki, kolme kilometriä taas kävellen. Alussa Justiinan ravi on melko huonoa, mutta se paranee kun tamma hetken juoksee. Nyt kun ollaan käyty aina ajamassa tiellä missä on huono pohja ravata, mutta hyvä kävellä, niin Justiina on keksinyt itselleen uuden tavan. Aina kun ruvetaan kävelemään, se kävelee hetken nätisti. Sitten alkaa ohjien nyhtäminen ja kun se saa ohjan nyhtästyä, niin se käyttää tilaisuuden hyväkseen ja lähtee raviin. Kun taas saan sen himmattua käyntiin, se nyppää uudelleen ja lähtee. Tätä se jatkaa koko kävelymatkan ajan, onneksi kuitenkin välillä kävellen ihan nätisti.
Hevonen ei omasta mielestään ole kipeä mistään ja se haluisi juosta lenkillä liiankin paljon, menohaluja on ja laitumella rallittaa vähän väliä. Onneksi kuitenkin klinikka on jo ensi viikon tiistaina, Laukaassa Tupamäen vastaanotolla. Saadaanpahan selvyys tähän asiaan. Jospa Justiina sitten juoksisi ne klinikkarahat takaisin, kun saadaan jalat kuntoon!
