116# suunnitelmanmuutoksia näin Rukalta käsin

Olen ollut koko reissun vähän stressaantunut siitä, miten kotona pärjätään hevosten kanssa. Torstaina sanoinkin Lauralle, että mulla on sellanen tunne, että jotain pahaa tapahtuu ja niin tapahtui. Oli Emilian vuoro liikuttaa Justiina. Hän oli lähtenyt sisältä hakemaan butseja, niin sillä aikaa tamma oli saanut itsensä nurin ollessaan kaksin puolin kiinni ja melkein kuristunut riimuunsa. Emilia sai sen päästettyä irti, mutta tästä tuli takaseen ilkeä haava, joka on tosi kipeä, jonka takia jäi liikuttamatta. Ei ollut kuitenkaan ontunut käynnissä tai ravissa. En nyt sitten täältä käsin tiedä, millanen haava kysessä kun toinen sanoo toista ja toinen täysin toista. Sunnuntaina olisi pitänyt hiitata ja maanantaina ilmoittaa starttiin, mutta näin huonosti liikutun viikon sekä jalan haavan takia nämä haaveet sitten jäävät taas kauemmas. Toinen asia, mikä on muuttunut loman aikana on se, että siskoni toinen hevonen oli tullut takaisin tallille ja Justiina oli pistetty pikkutallin puolelle pieneen karsinaan.

Yllä olevista syistä minulla paloi lopullisesti hermot ja saatiin sumplittua asiat nyt niin, että Justiina muuttaa tallia sunnuntaina. Maanantaina minulla alkaa työssäoppiminen Kangasniemellä, joten senkin takia on helpompi, että Juippi asuu lähempänä minua, eikä itseni tarvitse stressata sen ruokailuista, ulosviemisistä ja muista. Tallilla mihin Justiina menee, on myös minulle seuraa eikä tarvitse aina tehdä tallitöitä yksin! Tallilla on pieni kenttä, äärettömän hyvät maastot ja Justiina pääsee ulkoilemaan reilusti, joka sopii minulle paremmin kuin hyvin. Tällä hetkellä fiilikset korkealla tallipaikan vaihdon suhteen, mutta saa nähdä, monijalkainen hevonen minua odottaa sunnuntai aamuna tallille mennessani ja reissusta palatessani.

En ois uskonu että näin iso ikävä tuon riehumisia, temppuja ja turvalla tuuppimisia!