7# hankitreeniä

Eilen ja viime yönä oli satanut lunta sellaset melkein puol metriä lisää, joten tänään innoissaan menin tallille ajamaan. Käytiin kattomassa metsäautotietä ja sielläkin oli ihan kohtuullisesti lunta.

Tallin pihaan kun saavuttiin, oli rakennusmiehet peruuttanut peräkärryn täynnä lautoja valjastuspaikalle. Äitini ei osaa vetää autolla peräkärryä, eikä me jaksettu sitä käsin vetää, joten ajo jäi. Itseäni alkoi ärsyttää ihan kauheasti, kun piti taas mennä ratsastamaan.

Nappasin Justiinan päiväheiniltä, tai no siinä meni vähän pidempi hetki kun nappaus, kun tyttö olis halunnu jäädä syömään. Kopsutin tallissa tierat irti ja laitoin suitset. Äiti punttas selkään, ja talutti meidät pellolle, kun rakennus oli taas niin pelottava! Käveltiin peltoa muutama kerta ympäri, jonka jälkeen ravattiin D:n muotoisen pellon suora sivu. Kun vaihdettiin suuntaa, että ravatiin kotiinpäin, vauhti tuntu ihan hirveeltä. Oli itsellä pitelemistä, että ilman satulaa selässä pysyin! Ratsastin puoli tuntia. Kehuin Justiinaa ihan hirveästi, kun se oli niin ihana. Kehuin turhaan, sillä kun pellolta olis pitäny pois lähtee, niin alko ympäri kääntyily ja pystyyn hyppiminen. Ei auttanut mikään muu, kuin huutaa äiti avuks. Heti kun äiti tuli taluttamaan, oli Justiina taas muka niin kilttinä.
 

Onko kellään noin vittumainen, mutta niin ihana hevonen? Tänään taas mietin, että pistänkö kuoppaan, myynkö vai mitä. Sitten tuli taas mieleen, miten tylsää mulla ois ilman tätä ja miten tärkee Justiina mulle on!