keskiviikko 29. helmikuuta 2012

21# vuodenaikoja ihan liikaa kahdelle päivälle

Lämpötilavaihtelut on ollu muutaman päivän aikana niin suuret, että itteenikin ihmetyttää, onko nyt talvi vai kevät? Toissailtana oli pakkasta -18, eilen aamulla -10, ja lunta tuli ihan järjettömän tuulen kera, ja tänään oli suojasää ja aurinko paistoi ihanasti. Päättelen, että tänään on kevät, eilen oli talvi, huomisesta en tiedä.

Tosiaan eilen kovassa tuulessa ja lumisateessa ei ajatus ajamaan lähdöstä houkutellut sitten ollenkaan, joten pitkän spekulaation jälkeen päädyin ratsastamiseen maneesissa liikuttamatta jättämisen sijaan. Justiinalla oli hyvin selvät mielipiteet säästä ja liikutuksesta. Kun toin satulaa, neiti tyrkkäsi turvallaan niin kovaa, että satula tipahti käsistäni (:D). Nostin satulan ylös ja olin laittamassa sitä selkään, päätti Justiina purasta minua! Paksut toppahousut onneksi pelasti, eikä ihoa saanut. Kovan karjaisun voimalla Justiina seisoi koko loppu satuloinnin ajan liikkumatta karsinassa!

Maneesissa tehtiin lyhyet alkuverkat puomien kera. Vaihdoin puomeihin yhden askeleen laukkavälit ja nostin molempiin suuntiin laukat. Justiina oli tosi laiska, joten pyysin yhden maneesin sivun kovaa laukkaa ja sitten se oli menoa. Ravia tai käyntiä ei löytynyt hetkeen ja laukkapuomille hanutettiin niin kovaa, ettei askeleet sopineet väliin. Muutaman kierroksen ja puomien yli räpistelyn jälkeen rauhotuttiin ja puomitkin meni molemmista suunnista tosi nätisti!

Videot maneesimatkasta ja takasin tallille matkasta, hemaiseva sää ;)



Tänään paremman sään kera kävin ajamassa Justiinalla kahdeksan kilometrin lenkin. Tallin pihassa hypittiin muutaman kerran pystyyn ennen kuin päästiin liikkeelle, avustettuna kuitenkin. Ravaamaan lähtiessä paine oli todella kova ja iloitsinkin auratusta tiestä. Molemmat, minä sekä Justiina, oltiin pettyneitä kun tietä oli aurattu vain alle kilometrin matka. Seitsemän kilometriä ravattiin hangessa. Yritin tasapainotella kaiken taitoni mukaan möykkkyisellä tiellä samalla lumen määrästä masentunutta Justiinaa käskien eteenpäin. Takaisin auratulle tielle palattuamme molemmat oltiin ihan innoissamme, laiska Justiina hävisi jonnekkin ja paine tuli takaisin ohjiin. Pitkää tätäkään iloa ei riittänyt, vaan oli loppukäyntien aika, joka mentiin tikittävää ravikäynti sekoitusta. Justiina oli tänään ihan kiva! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti