58# vettä ja kuraa

Olin tallille saapuessa ihan litimärkä, vettä alkoin nimittäin satamaan kaatamalla kolme kilometriä ennen tallia. Paleli ja ajattelin että samapa se, jos kastuu vielä vähän lisää. Otin Justiinan, joka oli erittäin säpsyllä päällä, pelkäsi skootteriani ja ränniä josta tippui vettä. Muutamat hypytkin meinasi tulla päälleni. Valjastin neidin ja vettä vaan satoi. Justiina oli tosi pörhäkkäällä päällä!

Ensimmäistä kertaa 8 kuukauteen, pääsin itse pihasta pois, ilman irtipäästäjää! Heti kun pääsin kärryille, Justiina alkoi satsailemaan ravin kanssa ja annoin sen jo ennen maneesia ravata. Maneesin kohdalla oli muovinauhaa, joka melkein söi Justiinan ja tämä meinasi kääntyä ympäri. Olin valmistautunut tänään possuiluun, ja aavistin neidin suunnitelmat, napautin ohjalla reippaasti ja niin meni Justiina ohi. Metsään käännyttäessä paine ohjissa vaan kasvoi, mutta neiti ravasi hyvällä ravilla, mutaa lenti naamalle joka vesilätäköstä!

Yhdestä risteyksestä meinatiin mennä ohi, otin napakasti kiinni ja käänsin, laukkahan siitä tuli, eikä meinannut alas antaa, mutta sadan matrin päästä oltiin taas ravilla. Käytiin tien päässä kääntymässä ja tuntui että silmätkin oli täynnä hiekkaa! Kotiinpäin annoin Justiinan ravata löysillä ohjilla. Otettiin normaalit loppukäynnit, jotta näin, että palautuuko Justiina normaalisti. Palautui, maneesin kohdalla ei enää puhaltanut, niinkuin normaalistikin. Justiina meni sisälle kuivumaan 45 minuutiksi, kun laitoin päiväheinät, vedet ja iltaruoat valmiiksi sekä haravoin heinät pihalta. Neiti pääsi viimeinkin ulos sadeloimen kera. Niin, se elokuu...

Harmittaa tällä hetkellä, että en omista kameraa, joten postauksiin tulee harvoin tuoreita kuvia. Muutin nimittäin yksinäni asumaan tänne Pieksämäelle, joten kamerakin jäi kotiin...