Ajoin Justiinalla sunnuntaina hiitin, johon en ollut ollenkaan tyytyväinen. Ensinnäkin valjastaessa huomasin, ettei kaatumisesta ilman tuhoa selvitty, nimittäin pikalukkokärryjen se kiinnityskohta, missä kärryt oleensä ovat olleet on vääntynyt. Eipä tuo valjastamista estä, sillä kuitenkin kolme muuta kohtaa käytettävissä. Sekkiä löysäsin kahdella, sillä ajattelin, ettei se hiitille tarvitse sitä niin tiukalle. Olisi tarvinnut, sillä itse hiitissä se laukkasi kahdesti, jota ei ole minulla ennen tehnyt radalla. Sain sen kuitenkin menemään ravilla yhden kokonaisen kierroksen, johon oli hyvä lopettaa. Vielä loppuhölkissä maalisuora oli tosi pelottava ja se piti luikerrellen mennä. Viimeisellä hölkkäkierroksella vahdin hiljetessä tamma oli epäpuhdas vasemmasta takasesta. Takasessa ei mitää poikkeavaa päällepäinnäkyvää.
Annoin tammalle kahden päivän tasaavat vapaat. Yhtenä yönä kello kolme soi puhelin ja lähdin hakemaan neitiä naapurista, kun olivat ponin kanssa lähteneet seikkailemaan. Ponille tästä aiheutui taas ähky, kun söi naapurin hevosten ruokia. Justiina ei ollut ilmeisesti niihin koskenut. Karkureissun jälkeen Justiinan laidun sai sähköt. Kun tamma pääsi laitumeen ja nojasi ensimmäisen kerran aitaan, oli sen ilme näkemisen arvoinen. Se juoksi parinkymmenen metrin päähän ja potki napakasti taakseen muutaman kerran. Se hävisi taistelun. Eipä ole enää pahemmin tämän jälkeen aitoihin nojaillut!
Halusin nähdä vapaiden jälkeen itse Justiinan liikkeet liikkuessa, joten pistin Elisan selkään ja lähdin Paavolla ajaen mukaan. Katsoin liikkeet takaa, edestä ja sivulta. Alkumatkassa esiintyi vähän könkkäämistä, mutta lopussa neiti meni ihan puhdasta ravia verryttyään, ei mitään kummallista siis. Tänään taas, se oli juoksuttaessa puhdas vasempaan kierrokseen, oikeaan hetken könkkäsi oikeaa takasta, jonka jälkeen normaali. Oi että, ota nyt selvää sitten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti