46# pitkästä aikaa ajoa

Toissapäivänä Mikkelin raveista mukaana tarttui martingaali, jota testasimme eilen. Pistin Justiinan valjaisiin ja Emilia talutti maneesin ohi, varmuuden vuoksi, sillä edellisestä ajokerrasta on aikaa. Heti kun Emilia päästi irti, aloitti Juippi juoksemisen. Ravi oli puhdasta ja ohjalle painettiin kovaa. Reippaasti hölkötellen ajattelin kääntyä vasemmalle kilometrin hölkän jälkeen, mutta edessä olikin kaivinkone. Hölkättiin eteenpäin, ja siltä kohti mistä mennään uimaan, oli kasattu puukasa ja siinäkin oli joku metsäkone. Eteenpäin mentiin ja tasasin väliajoin oli puukasoja ja erilaisia koneita, autoja ynnä muita. Justiina onneksi ei säikkynyt mitään näistä pahemmin! Käännöspaikalla Justiina pomppi pystyyn, joten vedin sen täysin pysähdyksiin, jonka jälkeen se maltooi kävellä hetken.

Kun Justiina sai uuden merkin, että saa mennä ravia, vauhti kiihtyi ja oikealle ohjalle painettiin tosi kovaa. Kuitenkan taas selvittiin puukasoista ja koneista kotiin. Lenkistä tuli viisi kilometriä ja heppa oli hiestä märkä.

Oon nyt tosi pettyny, että nuo maastot on pilattu, kaikkialta on puut katkottu eikä uimaankaan pääse. Joka puolella koneita, puukasoja ja muita, eikä voi rennosti ajella. Kääntyä pystyy vasta maneesin kohdalla ja arvaa onko Justiina siihen suostuvainen kun kotiin on sata metriä. Treenaamisen innostus oli eilen huipussaan, mutta lenkin jälkeen se laski. Hevonen toimi hyvin ja oli mukava, mutta maastot niin huonossa kunnossa ettei huvittaisi ajella...

Toinen mitä eilen pohdiskelin, on se, miten paljon varusteita Justiinalla nyt on. Vuosi takaperin sillä oli tasan perusajovehkeet, ei yhtään enempää. Nyt sillä on kokolaput, korvahuput&pallot, martsa ja silloin tällöin sekki. Kotiajeluun mielestäni turhan paljon, mutta kun ei vähemmällä pärjätä niin noilla on pakko mennä.

Kamera sanoi sopimuksensa irti, enkä halua kuvatonta postausta, joten laidunkuva & lenkin jälkeinen video. On tuo hevonen lihava.