Eilen vihdoinkin tuli kengittäjä ja Justiina sai uudet kengät. Kavioista lähti aika paljon pois, kun edellisestä jalkojen huollosta on jo aikaa. Otin kengitykseen varalta huulipuristimen mukaan, muttei me sellaisia tarvittu. Justiina käyttäyty koko kengityksen ajan tosi nätisti, ei yhtään nykiny jalkojaan tai painattanu. Kengittäjäkin ihmetteli, miksi sillä on aikasemmin huulipuristinta edes tarvittu!
Samalla juteltiin Justiinan tulevaisuudesta ja Mika tokaisikin, että hän voi joku kerta tulla ja käydä ajamassa Justiinalla, katsomassa onko siitä mihinkään. Nyt kun on vihdoin kengät, aloitetaan me treeni. Ajan Justiinan muutaman kerran viikkoon, rennosti, ainakin aluksi. En halua taas sellaista treeniä kuin viime kesänä/syksynä, veren maku suussa porhaltamista, josta kumpikaan ei loppujen lopuksi enää pitänyt. Aiomme ajaa, ratsastaa ja uittaa molempien ehdoilla.
Viime yön vietin tallilla, sillä sieltä on roimasti lyhyempi matka töihin. Kuuntelin kello kaksi yöllä, että kamala kopina. Noh, kaikki hepat olivatkin karanneet naapuriin, josta ne kävin noukkimassa. Heti kun Justiina näki mut, se juos vartaan ja höris. Muut ei antanu kiinni, joten paperia rapisuttaen kaikki seurasivat perässä tallin pihaan. Tänään oli sitten luvassa laidunten korjaamista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti