237# nyt on rataa kierretty tarpeeksi

Täällä tällä hetkellä ainoa suhteellisen ajokunnossa oleva paikka on rata, eikä sekään hirmu hyvässä kunnossa ole. Ollaankin nyt käyty ahkeraan radalla hölkkäämässä. Toissaviikolla koitettiin ajaa hiitintynkää lv-ruuna Kassun kanssa, mutta rata oli sen verran pehmeä ja etusuoralta taas jäinen että päätettiin vaan hölkötellä. Tällä ajokerralla sattui myös vaaratilanne, kun olin ohjia säätämässä lyhyemmiksi ja takaa tuli hölkässä hevonen. No tammahan sai siitä hepulit ja lähti kiitolaukalla sen perään ja itse yritän pysäyttää sitä ihan liian pitkillä ohjilla. Onneksi takaa tullut hevonen pysähtyi kierroksen jälkeen ja sain Justiinan hallintaan.

Ollaan alettu käymään radalla hölkkäämässä koppakärryjen kanssa, jos saan kaverin itselleni mukaan. Mennään silloin tietä pitkin kävellen kilometrin matka radalle, kun yleensä lastataan hevoset kopin kyytiin. Tiellä liikkuu kuitenkin autoja kovaankin tahtiin, joten turvallisuussyistä ollaan lastattu hevonen kopin kyytiin. Nyt kuitenkin ajattelin, että ruvetaan harjoittelemaan radalle menoa kävellen. Ensimmäisille kerroille lähti kärryn kyytiin äiti. Matkalla radalle on muunmuassa silta ja se olikin ainoa kohta jossa äiti joutui nousta taluttamaan tammaa. Takaisin tultaessa ja toisella kerralla tamma meni rohkeisti sillankin yli. Seuraavalla kerralla kaverini oli kyydissä ja silloin Justiina marssi radalle kaikkien pelotuksien, muun muassa jaloissa hyppivän haukkuvan koiran, ohi kuin kokenut konkari. Toivotaan että matkat radalle alkaa taittua yhtä hyvin, niin ei tarvitsi aina hiitillekään lähtiessä soittaa apujoukkoja radalle ja matka taittuisi myös hiittikärrystä.

Sunnuntaina kävimme radalla ''hiitillä'' ja ajatukset hiitistä kariutuivat samantien kun näin radan kunnon. Varikoltakin radalle pääsi vain varikon suuruisen vesilammikon kautta.  Ajoin radalla neljä kierrosta hölkkää ja Justiina meni huonoa ravia kun piti pitää kokoajan niin kovaa kiinni pyrkivää hevosta. Radan pinta oli hirveää liejua mistä ei saanut pitoa ollenkaan ja takajalat sotkivat kokoajan sen takia laukalle. Vaikka ''viimeistelyhiitti'' oli näin huono, päätin ilmoittaa tamman kokeeksi Killerille starttiin niin nähdään missä sitä ollaan menossa. Tamma kun kotona ei anna itsestään mitään irti, niin helpompi katsoa vire startissa. Lähdöstä tuli tosi kovatasoinen ja meillä rata neljä kaikkien keskellä. Olen varma, että tuloksena on laukka tältä paikalta, mutta pitää toivoa parasta. Mannantaina se nähdään, turha spekuloida etukäteen.

8. lähtö klo 20:40 Kylmäveriset ryhmäajo 2140 m Etus. Suom. synt. Killeri -lähtö enintään 5100 e. P. 700 e. (700-350-175-105-70-50)
#	Hevonen / Ohjastaja	Matka:rata	Autoennätys	Tasoitusennätys	Voittosumma
1	Jalovertti  /  Iikka Nurmonen	2140: 1	30,8ake	30,8ke	3 675 €
2	Savon Kuukuiskaaja  /  Jani Ruotsalainen	2140: 2	30,5ake	32,5ke	2 950 €
3	Vieheri  /  Eero Hyötyläinen	2140: 3	30,2ake	28,6ly	3 815 €
4	Tähti-Suvi  /  Terho Rautiainen	2140: 4	30,9ake	30,2ke	3 375 €
5	Hilavitku  /  Hannu Torvinen	2140: 5	30,5ake	31,2ke	3 295 €
6	Kujanpään Mimosa  /  Mika Forss	2140: 6	34,4ake	32,0ke	2 440 €
7	Salmen Simo  /  Teemu Okkolin	2140: 7	31,0ake	29,8ke	3 421 €
8	Hilin Ihme  /  Hannu Hietanen	2140: 8	32,1ake	30,3ke	4 257 €
9	Särkän Kalle  /  Ari Moilanen	2140: 9		32,9ke	3 050 €
10	Poika-Romeo  /  Yrjö Everi	2140: 10	28,6ake	31,3ke	4 170 €
11	Viekova  /  Antti Tupamäki	2140: 11	29,5ake	30,4ke	3 114 €
12	Ryyppy  /  Henri Bollström	2140: 12	32,5ake	30,9ke	5 095 €

236# pitkästä aikaa maneesilla

Meidän ajopaikat ovat menneet tosi huonoon kuntoon, niinkuin jo viime postauksessa mainitsin. Vaihtoehtoina olisi upottava kura, alta pettävä jää tai peilijää, jonka päällä kärrytkään eivät mene suoraan. Näistä vaihtoehdoista emme valinneet mitään, vaan lastasimme Justiinan kyytiin ja lähdimme niin sunnuntaina kuin torstainakin käymään maneesillä kymmenen kilometrin päässä. 

Emme maneesissa ole käyneet vuoteen, joten ajattelin, että kaikki maneesissa on Justiinan mielestä pelottavaa. Kuitenkin tamma oli viime vuotisesta viisastunut, eikä sunnuntaina pelännyt mennä maneesiin tai pelännyt päädyssä olevia estekalusteita. Aloitin sunnuntaina ensin liinassa juoksuttamalla muutaman kierroksen ja kun Justiiina vaikutti melkein heti alkuun rauhalliselta, kiipesin selkään. Pistettiin sille champonit, jottei se juoksisi selkää käyttämättä pää ylhäällä. Työskentely tällä kertaa oli keskiympyrällä pyörimistä, hakien oikeaa rytmiä. Muutamia kivojakin pätkiä saatiin. Laukkatreeniä tehtiin paljon. Oikeaan suuntaan laukka on aivan ihanaa ja sitä voi lyhentää ja työstää. Vasempaan kaikki voima taas menee siihen, että pysytään pystyssä. Lopeteltiin 45 minuutin jälkeen ja annoin Justiinan juosta vielä hetken vapaana, mutta sei ei oikein työnteon jälkeen enää innostunut. Kävelytettiin se loppuun vierestä ja suunta oli takaisin kohti kotia ja jalkojen kylmäystä. 

Torstaina otimme uuden reissun maneesille tarkoituskena vääntää koulua vähän tehokkammin, käyttäen koko maneesia ja tehden kahdeksikkoa ja suunnanvaihdoksia, jotka ovat Justiinalle vaikeita. Suunnitelmat vaihtuivatkin samantien kun astuttiin maneesiin. Maneesi oli täynnä esteitä ja siinä ei mahtuisi kunnolla vääntää koulua, joten päätettiin ottaa hyppyjä. Kiipesin samantien selkään ja alettiin pyörimään ravissa koko maneesia käyttäen suuntaa vaihdellen. Kun sain ravin rauhalliseksi, alettiin ottamaan verryttelyhyppyjä, joista Justiina kuumui melkoisesti. Tamma hyppäsi verkkahypyt tosi hyvin ravista, vaihtoi laukalle esteen jälkeen ja saavuttiin sitten uudelleen esteelle ravista tai laukasta. 

Verryttelyhyppyjen jälkeen annoin tamman hetken huokaista ja sitten korotettiin samoja verryttelyesteitä hieman ja hypättiin niitä noin 60 cm korkuisina. Loppuun otetiin vielä rata yksi rata. Justiina menee aina sekaisin kun tulee monta estettä peräjälkeen ja varsinkin sarjoilla meinaa mennä ohitse sarjan b-osasta. Ensimmäiset esteet menivät hyvin, mutta sarjalla mentiin muutaman kerran b-osasta ohi, ennenkuin se hypättiin. Sarjan vääntämisen jälkeen hypättiin vielä hyvän mielen hyppy. Ajattelin tässä vaiheessa alkaa loppuverrytellä, mutta tamma oli vielä tosi paineissaan. Jatkettiin laukkaamista, laukattiin pitkät sivut tosi reippaasti ja hiljennettiin aina lyhyelle sivulle. Molempiin suuntiin muutama tosi reipas pätkä, jonka jälkeen annoin tamman ravailla pitkin ohjin. Mentiin kentälle kävelemään loppukäynnit. Saatiin kävellä aika pitkään, kun tamma puuskutti aika reippaasti treenin päälle. Huomasi taas, kuinka Justiina tykkää hypätä. Pitäisi vaan yrittää useammin hypätä.

Missä kunnossa teillä lukijoilla on ajopaikat?

235# jääravit

Viikko sitten sunnuntaina, 8. maaliskuuta, oli Kangasniemen jääravit. Ne saatiin järjestettyä, vaikka pahalta näytti niiden kohtalo vielä edeltävänäkin päivänä. Kun ravipäivän aamuna alkoi sataa räntää ja tuli tiedote, että rataa on jouduttu kaventamaan kolme metriä jäälle nousseen veden takia, mietimme kaksi kertaa että jätämme hevosen pois. Kuitenkin paikalle saapuessa rata oli ihan ok, jääpinnalla ja sitä oli hiekoitettu. Niimpä päätimme ajaa startin ihan hiittinä.

Edellisellä viikolla emme päässeet suunnitelmista huolimatta ajamaan ratahiittiä, kun rata meni niin huonoon kuntoon. Tulimme siis Kangasniemelle täysin peruskuntotreenistä, yhtään reippaampaa pätkää ajamatta. Jo lämmityksessä Sami sanoi, että tamma tuntuu vähän tukkoiselta. No tuntuuhan se, kun ei ole kovaa ajettu kuin viimeksi tammikuussa. Justiina käyttäytyi ravipaikalla kuin kokenut konkari, seisoi paikallaan kopin perässä ja katseli muita hevosia. 

Starttiin jätettiin ensimmäistä kertaa puolilaput pois, sillä ne tuovat tammaan reippaasti lisävirtaa. Startti meni sitten oikein odotuksien mukaan. Lähdöstä Justiina lähti melko hitaasti, Sami taisi varmistella ravia. Siitä sitten johtavan rinnalle, jossa pysyttiin viimeiselle takasuoralle, kun tamma pomppasi laukalle kun Sami kiristi sekkiä. Laukan se sai nopeasti alas, mutta vauhdin päälle saaminen kesti aikaa. Loppuun tamma tuli tosi rehdisti tullen kolmannen kanssa samaa tahtia maaliin. Tyytyväinen olin starttiin ja päästiimpä kerrankin käymään ''kotipaikan'' raveissa. Samille täytyy antaa kiitokset hyvästä asiakaspalvelusta!

Hevonen / Ohjastaja			Aika		Kerroin	Palkinto	Matka:rata
1.	2	Ärsyke / Eero Laitinen	36,7			100 €	2040:2	Selostus / Video / TotoTV
2.	1	Venlan Voitto / Seppo Kynnäs	37,5			50 €	2040:1	Selostus / Video / TotoTV
3.	4	Tähtieko / Terho Rautiainen	36,7	x		30 €	2060:1	Selostus / Video / TotoTV
4.	3	Tähti-Suvi / Sami Vehviläinen	38,2	x		20 €	2040:3	Selostus / Video / TotoTV

Hiittirytmiin piti päästä startin jälkeen, mutta kaikki treenipaikat on peilijäällä tai upottavalla sohjolla, joten tämän viikon tamma on vetänyt henkeä. Huomenna meillä olisi tarkoitus lähteä käymään maneesilla ettei mene ihan löysäksi meidän treenaaminen. Ensi viikon lauantaina on Mikkelissä harjoitusravit, sinne suuntaamme myös jos ihmeitä ei tapahdu. 

Toivotaan kelien parantumista, että päästään treenaamaan kunnolla ja sen myötä starttaamaan taas säännöllisesti. 

234# kevään koitokset lähenee

Kuukausi vierähtänyt edellisestä postauksesta, huh! Pitäisi skarpata blogiin kirjoittelun kanssa, mutten halua kirjoittaa joka päiväistä samaa tekstiä ''tänään taas ajettiin 12 km ja lenkin jälkeen jalkojen kylmäys''. Haluan että yhdessä postauksessa on enemmän sisältöä kuin kolmen rivin verran, joten säästän pidemmän ajan kuulumiset yhteen postaukseen.

Nyt on puolentoista kuukauden peruskuntojakso takana. Ensi viikolla alkaa hiittitreeni ja valmistaudutaan tulevaan kauteen. Ajoin Justiinalla kahtena päivänä viikossa pitkän lenkin joko koppakärryillä tai hiittikärryillä. Yhtenä päivänä viikossa ratsastelin tammaa tai juoksutin liinassa, jolloin taivuteltiin paljon, yritettiin saada Justiinaa notkeammaksi. Viime viikolla tiet menivät niin loskaisiksi, että käytiin ratsastaen hangessa kahlaamssa. Hankikaan ei ollut mikään paras mahdollinen paikka kulkea, kun pohja oli ''kerrostunut'' ja petti alta kun jalan sai ''kovalle'' pinnalle, jos ymmärrätte. Tässä vaiheessa olikin hyvä kohta pitää rokotustauko, kun peruskuntotreeni vaihtuu hiittitreeniksi ja ajopaikat ovat mitä ovat.

Edellisen kerran kun kirjoitin, kerroin Justiinan huonoista rauta-arvoista. Tamma sai parin viikon ajan rautaa. Rautakuurin jälkeen leposykkeet tippuivat reilusti. Kun ennen rautakuuria ne olivat valjaiden riisumisen jälkeen 60-65/min, rautakuurin jälkeen ne ovat olleet 45-55/min.  Uudestaan ei olla verikokeita katsottu kun sykkeet ovat laskeneet noin hyvin. Pitää nyt muistaa syöttää parin kuukauden välein Justiinalle rautakuuri.

Tavoitteenamme oli siiirtyä hiittitreeniin Kangasniemen jääravien myötä, mutta pahasti näyttää siltä, ettei raveja järjestetä jäällä olevan veden takia. Hiittiä ajemme reilun kuukauden ja tavoitteenamme on, että kilpaa päästään ajamaan kun vaihdetaan kesäkengät alle. Justiina on vaikuttanut treenissä ihan pirteälle ja toivotaan ettei jalat ala vaivata kun aletaan ajamaan kovampaa. Kovasti on tehty töitä Justiinan jalkojen terveyden vuoksi. Kertaakaan ei ole jätetty kylmäämättä jalkoja lenkin jälkeen, pliisteriä on käytetty ja Back On Track patjat ovat käytössä, vaikka aikaa kuluu kaksinkertaisesti kun jalat hoidetaan huolellisesti. Mutta se on sen arvoista.

Tammalle siis kuuluu edelleen hyvää ja toivotaan, ettei vielä tänäkään keväänä tarvitse selata jalostuskuvastoa sillä silmällä.

233# tammikuun kuulumiset

Vuosi sitten tänä päivänä lastasimme ensin Milan kyytiin ja veimme sen Tervoon ystäväni Tiinan hoiviin. Ajoimme takaisin kotitallille ja pakkasimme Justiinan ja Paavon tavarat matkaan ja suuntamme kävi kohti Palokin tallia. Olemme asustaneet Palokin tallilla siis vuoden, ei sitä uskoisi niin pitkäksi ajaksi. Moni asia on tässä vuoden aikana muuttunut. Olen saanut enemmän vapaa-aikaa, kerkeän nukkua eikä minun tarvitse joka päivä töissä ollessani toivoa sydämeni pohjasta etteivät hevoset karkaa aidoista. Justiinan jalkojen hoito ja treeni on ollut säännöllisempää ja tunnollisempaa, kun ei tarvitse kasata rikkoutuneita aitoja ja kantaa vesiä yöksi karsinaan. Kuitenkin, vaikka elämä on kovasti helpompaa, jouduttiin luopumaan pienestä talliympäristöstä, isoista tarhoista ja luottamussuhde hevoseen on pienentynyt. Periaatteessa kaipaan hevosia ''omaan'' pihaan, vaikka työmäärä siinä on hirvittävä. Ehkä sitten, kun on omakotitalo ja unelmatalli!

Tammikuu Justiinan osalta on kulunut rennoissa meiningeissä. Olen sen antanut vetää vähän henkeä, hommia ollaan tehty kuitenkin ratsastaen ja vähän ajaen. Viime viikolla palautin sen ruotuun ja siirryttiin peruskuntotreenin pariin. Käytiin kokeilemassa hiitin merkeissä kuntoa ja räväkän hiitin jälkeen palautuminen ei ollut parhaasta päästä. Siinä vahvistui ajatus, että ajetaan kuukausi-pari ihan hiljaista pitkää lenkkiä. Epäilin hiitin jälkeen tamman olevan kipeä tai jossain olevan häikkää, joten otettiin verikokeet. Rauta-arvothan sillä olivat alhaalla ja rautakuuri päälle samantien.

Keskiviikkona hölkkäiltiin Justiinan kanssa veturina kahdelle nuorelle suomenhevoselle, neljä kierrosta taimitarhaa. Se tekee noin 10 kilometriä. Lenkillä oli lunta, joka toi oman vastuksen treeniin. Oli kiva ajella kavereiden kanssa ja Justiina oli tosi hyvä ajettava kaikkien edessä, ei painanut ohjalle vaikka niin luulin.

Tänään käytiin ensimmäistä kertaa kyläteillä ajamassa. Meille veturiksi lähti lv-ruuna Kassu, joka on täysin liikennevarma. Sen perässä oli hyvä hölkötellä, kun Kassukaan ei sanonut lehmätilan pihapiiristä ja haukkuvista koirista mitään, ei sanonut Justiinakaan. Ja kaikista eniten yllätti se, että Justiina kääntyi kuin kolikon päällä, vaikka epäilin ettei se käänny ilman levikettä. Vanhat lukijat muistanee meidän ongelman kärryjen edessä kääntymisessä. Kotona ihmeteltiin kilometrejä, joita tuli 14! Kyläteillä oli niin mukava ajella, ettei yhtään tajunnut miten niitä kilometrejä tuleekaan, kun oletettiin niitä tulevan maksimissaan kymmenen.

Viime viikolla tamman hampaat raspattiin ja sieltähän löytyi reilusti sanomista, vaikka edellisestä raspauksesta on alle puoli vuotta. Samalla vaihdettiin kärkipainokenkä pois etusesta ja tilalle normaali ravikenkä. Hierojakin kävi ja jumissa olivat molemmat lavat, vasen pahemmin. Hierojan käynnin jälkeen olen ruvennut enemmän venyttelemään Justiinaa. Nyt tamma antaa jo ojentaa etusia ihan reilusti, kun ensimmäisillä kerroilla jalka pysyi jännittyneenä sylissä sen pari sekuntia.

Me jatkamme peruskunnon parantamista, tavoitteena ensimmäisenä Kangasniemen jäärävit maaliskuussa.