perjantai 20. maaliskuuta 2015

236# pitkästä aikaa maneesilla

Meidän ajopaikat ovat menneet tosi huonoon kuntoon, niinkuin jo viime postauksessa mainitsin. Vaihtoehtoina olisi upottava kura, alta pettävä jää tai peilijää, jonka päällä kärrytkään eivät mene suoraan. Näistä vaihtoehdoista emme valinneet mitään, vaan lastasimme Justiinan kyytiin ja lähdimme niin sunnuntaina kuin torstainakin käymään maneesillä kymmenen kilometrin päässä. 

Emme maneesissa ole käyneet vuoteen, joten ajattelin, että kaikki maneesissa on Justiinan mielestä pelottavaa. Kuitenkin tamma oli viime vuotisesta viisastunut, eikä sunnuntaina pelännyt mennä maneesiin tai pelännyt päädyssä olevia estekalusteita. Aloitin sunnuntaina ensin liinassa juoksuttamalla muutaman kierroksen ja kun Justiiina vaikutti melkein heti alkuun rauhalliselta, kiipesin selkään. Pistettiin sille champonit, jottei se juoksisi selkää käyttämättä pää ylhäällä. Työskentely tällä kertaa oli keskiympyrällä pyörimistä, hakien oikeaa rytmiä. Muutamia kivojakin pätkiä saatiin. Laukkatreeniä tehtiin paljon. Oikeaan suuntaan laukka on aivan ihanaa ja sitä voi lyhentää ja työstää. Vasempaan kaikki voima taas menee siihen, että pysytään pystyssä. Lopeteltiin 45 minuutin jälkeen ja annoin Justiinan juosta vielä hetken vapaana, mutta sei ei oikein työnteon jälkeen enää innostunut. Kävelytettiin se loppuun vierestä ja suunta oli takaisin kohti kotia ja jalkojen kylmäystä. 




Torstaina otimme uuden reissun maneesille tarkoituskena vääntää koulua vähän tehokkammin, käyttäen koko maneesia ja tehden kahdeksikkoa ja suunnanvaihdoksia, jotka ovat Justiinalle vaikeita. Suunnitelmat vaihtuivatkin samantien kun astuttiin maneesiin. Maneesi oli täynnä esteitä ja siinä ei mahtuisi kunnolla vääntää koulua, joten päätettiin ottaa hyppyjä. Kiipesin samantien selkään ja alettiin pyörimään ravissa koko maneesia käyttäen suuntaa vaihdellen. Kun sain ravin rauhalliseksi, alettiin ottamaan verryttelyhyppyjä, joista Justiina kuumui melkoisesti. Tamma hyppäsi verkkahypyt tosi hyvin ravista, vaihtoi laukalle esteen jälkeen ja saavuttiin sitten uudelleen esteelle ravista tai laukasta. 





Verryttelyhyppyjen jälkeen annoin tamman hetken huokaista ja sitten korotettiin samoja verryttelyesteitä hieman ja hypättiin niitä noin 60 cm korkuisina. Loppuun otetiin vielä rata yksi rata. Justiina menee aina sekaisin kun tulee monta estettä peräjälkeen ja varsinkin sarjoilla meinaa mennä ohitse sarjan b-osasta. Ensimmäiset esteet menivät hyvin, mutta sarjalla mentiin muutaman kerran b-osasta ohi, ennenkuin se hypättiin. Sarjan vääntämisen jälkeen hypättiin vielä hyvän mielen hyppy. Ajattelin tässä vaiheessa alkaa loppuverrytellä, mutta tamma oli vielä tosi paineissaan. Jatkettiin laukkaamista, laukattiin pitkät sivut tosi reippaasti ja hiljennettiin aina lyhyelle sivulle. Molempiin suuntiin muutama tosi reipas pätkä, jonka jälkeen annoin tamman ravailla pitkin ohjin. Mentiin kentälle kävelemään loppukäynnit. Saatiin kävellä aika pitkään, kun tamma puuskutti aika reippaasti treenin päälle. Huomasi taas, kuinka Justiina tykkää hypätä. Pitäisi vaan yrittää useammin hypätä.




Missä kunnossa teillä lukijoilla on ajopaikat?

3 kommenttia:

  1. Samassa kunnossa ajotiet täälläkin. Paikoitellen löytyy pikkupätkiä ok kunnossa, mutta aika kehnosti pystyy ajamaan. Meillä on vielä riesana routakuopat niissä kohdissa, missä metsä ei ole varjostanut ja tie on sulanut.

    Hienolta näyttää teidän meno, Justiina näyttää niin tyytyväiseltä!

    VastaaPoista
  2. Pellolla ajetaan ja odotellaan, josko suora saisi pitävämmän pinnan... kohta taitaa olla ne hetket käsillä, kun kaikki ajot tehdään radalla, eipä ole sitten vapaa-ajan ongelmia.

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia, hieno juttu kun myös ratsastat Justiinalla niin saa monipuolista tekemistä! :) Meillä on kans kehnot kelit ollut. Tiet on aika hyvin sulaneet, siellä pystyis menemään mutta pellolle tai uralle ei mitään asiaa... Toisaalta kopukka saikkuileekin nyt vielä viikon ainakin kävelykuurilla, joten ehtiihän siinä ajassa kelit parantuakin.

    VastaaPoista