keskiviikko 22. tammikuuta 2014
195# -20 asteen tarhailuja
Oli tosi nätti sää ottaa kuvia tarhailevista hevosista, harmi vaan että aurinko meni juuri pilveen kun aloin kuvia ottamaan! Pistästä aikaa raahasin siis kamerankin tallille mukaan ja kuvaileminen olikin tosi kivaa, varsinkin kun onnistuneita kuvia oli enemmän kuin epäonnistuneita. Saas nähdä, lähteekö kamera illastakin mukaan tallille!
lauantai 18. tammikuuta 2014
194# tammikuun tapahtumia
En ole hetkeen kirjoittanut blogiin, sillä en ole saanut itseäni niskasta kiinni, enkä ole tiennyt, mitä kirjoittaa. Melko paljon on kuitenkin tammikuun aikana tapahtunut, vaikka hevoset ovat lomailleetkin sopimattoman paljon.
Ilmoitin Milan starttiin 13. päiväksi Joensuuhun ja olin oikein innolla lähdössä tuonne, kun Mila oli edellisessä hiitissä tuntunut niin hyvälle. Neljä päivää ennen starttia käytiin perinteiseen tapaan vielä viimestelyhiitillä ja pistettiin kilpakärryt perään. Mila ravasi vähän huonosti hitaassa ravissa, mutta itse hiitin se meni täysin puhdasta ravia tosi hyvällä tyylillä. Katoksille tultua kehuin hevosen maasta taivaisiin ja odotin jopa jotain menestymistä Joensuusta, kun vastassa ei ollut mikään ylikylän lähtö. Kun olin hevoselta saanut valjaat pois ja sen loimitettua, lähdimme kävelemään vielä narun päässä loppukäyntejä. Hetken Mila käveli hyvin, kunnes alkoi yhtäkkiä ontua oikeaa takasta. Takanen ei ollut lämmin, eikä se aristanut ollenkaan. Seuraavana päivänä se keräsi vuohiseen mukavan turvotuksen, joten jätin tamman pois startista. Tällä hetkellä Milan takanen ei ole enää turvonnut, muttei se ole vieläkään ollut valjaissa.
.JPG)
Sen, ettei Milakaan ole liikkunut, syy on oma terveyteni. Kaksi viikkoa sitten maanantaina oltiin Justiinan kanssa kentällä tekemässä normaalia koulutreeniä. Sain nostettua laukan ja muutaman kierroksen olimme laukanneet, kunnes Justiinalta lähti jalat alta ja se kaatui kyljelleen suoraan vasemman jalkani päälle. Justiina ei tietty tajunnut heti nousta ylös vaan jäi makoilemaan jalan päälle. Huusin sille niin kovaa kun kurkusta lähti, se nousi ylös, ja tuli luokseni haistelemaan. Nousin ylös, eikä jalalle oikein voinut varata painoa, mutta tiesin ettei mikään ollut murtunut, sillä se olisi koskenut kahta kauheammin. Justiinalle ei käynyt muuta, kuin että sen vasemmasta kyljestä lähti karvaa irti. Polvi turposi kaksinkertaiseksi ja oli todella kipeä monta päivää. Nyt se on mukana elämässä jo, mutta turvotus on ja pysyy. Back on Track polvituki on auttanut elämää huomattavasti ja helpottanut polven kipua.
Vaikka polvi oli todella kipeä, kipusin vielä Justiinan kärryille muutamana päivänä tämän jälkeen. Sitten pamahti -20 asteen pakkaset sekä itselleni niin paha angiina, että hyvä kun sängystä olen ylös päässyt. Tällä hetkellä antibioottikuurin neljäs päivä menossa eikä suunta tunnu olevan menossa parempaan.
Mila on siis tällä hetkellä ollut puolitoista viikkoa liikuttamatta, Justiina vajaan viikon. Voin kuitenkin uskoa, että loma tekee hyvää niin hevosille kuin itsellenikin, nimittäin nyt jo on ihan kamala polte päästä ajamaan tammoja! Toivottavasti pakkanen laskee nopeasti alle -20, että kärryillä tarkenee istua!
Ilmoitin Milan starttiin 13. päiväksi Joensuuhun ja olin oikein innolla lähdössä tuonne, kun Mila oli edellisessä hiitissä tuntunut niin hyvälle. Neljä päivää ennen starttia käytiin perinteiseen tapaan vielä viimestelyhiitillä ja pistettiin kilpakärryt perään. Mila ravasi vähän huonosti hitaassa ravissa, mutta itse hiitin se meni täysin puhdasta ravia tosi hyvällä tyylillä. Katoksille tultua kehuin hevosen maasta taivaisiin ja odotin jopa jotain menestymistä Joensuusta, kun vastassa ei ollut mikään ylikylän lähtö. Kun olin hevoselta saanut valjaat pois ja sen loimitettua, lähdimme kävelemään vielä narun päässä loppukäyntejä. Hetken Mila käveli hyvin, kunnes alkoi yhtäkkiä ontua oikeaa takasta. Takanen ei ollut lämmin, eikä se aristanut ollenkaan. Seuraavana päivänä se keräsi vuohiseen mukavan turvotuksen, joten jätin tamman pois startista. Tällä hetkellä Milan takanen ei ole enää turvonnut, muttei se ole vieläkään ollut valjaissa.
Sen, ettei Milakaan ole liikkunut, syy on oma terveyteni. Kaksi viikkoa sitten maanantaina oltiin Justiinan kanssa kentällä tekemässä normaalia koulutreeniä. Sain nostettua laukan ja muutaman kierroksen olimme laukanneet, kunnes Justiinalta lähti jalat alta ja se kaatui kyljelleen suoraan vasemman jalkani päälle. Justiina ei tietty tajunnut heti nousta ylös vaan jäi makoilemaan jalan päälle. Huusin sille niin kovaa kun kurkusta lähti, se nousi ylös, ja tuli luokseni haistelemaan. Nousin ylös, eikä jalalle oikein voinut varata painoa, mutta tiesin ettei mikään ollut murtunut, sillä se olisi koskenut kahta kauheammin. Justiinalle ei käynyt muuta, kuin että sen vasemmasta kyljestä lähti karvaa irti. Polvi turposi kaksinkertaiseksi ja oli todella kipeä monta päivää. Nyt se on mukana elämässä jo, mutta turvotus on ja pysyy. Back on Track polvituki on auttanut elämää huomattavasti ja helpottanut polven kipua.
Vaikka polvi oli todella kipeä, kipusin vielä Justiinan kärryille muutamana päivänä tämän jälkeen. Sitten pamahti -20 asteen pakkaset sekä itselleni niin paha angiina, että hyvä kun sängystä olen ylös päässyt. Tällä hetkellä antibioottikuurin neljäs päivä menossa eikä suunta tunnu olevan menossa parempaan.
Mila on siis tällä hetkellä ollut puolitoista viikkoa liikuttamatta, Justiina vajaan viikon. Voin kuitenkin uskoa, että loma tekee hyvää niin hevosille kuin itsellenikin, nimittäin nyt jo on ihan kamala polte päästä ajamaan tammoja! Toivottavasti pakkanen laskee nopeasti alle -20, että kärryillä tarkenee istua!
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
193# vuoden ensimmäinen ratavierailu
Vuosi starttasi käytiin ja lupasin itselleni ottaa niskasta kiinni hevosten, etenkin Milan säännöllisemmän liikutuksen suhteen. Justiina on ollu tallin ykkönen ja se on liikkunut suunnitellusti, mutta jos on kamalasti väsyttänyt Milan liikutuspäivänä, se on saattanut tehdä lyhyemmän lenkin tai jäänyt liikuttamatta. Tällöin olen sen seuraavana päivänä liikuttanut uudelleen, mutta koko rytmi menee silloin sekaisin.
Molemmat hevoset pääsivät eilen tositoimiin! Ensimmäistä kertaa pakattiin kaksi hevosta kyytiin ja suunnattiin radalle. Justiina ja Mila vinkuivat koko matkan kopissa, kun toiset tekivät tuttavuutta. Radalla oli kerrankin seurana yksi lämpönen. Ensimmäisenä pistin valjaisiin Milan ja suuntasin radalle, Justiina odotti sen aikaa katoksessa. Justiina purki taas energiaansa siihen, miten päästä ketjuista irti ja juoksemaan. Ei onnistunut.
Milalla hölköteltiin rauhallista hölkkää ensimmäiset kaksi kierrosta, kunnes toinen lämpönen tuli rinnalle ja paine ohjissa kasvoi sen verran, että vauhtia oli pikkuisen liikaa. No, lämpönen jäi kun Mila vähän spurttasi ja niin päästiin taas hölköttelemään rauhallisesti vielä kolme kierrosta. Tämän jälkeen nopeat palautuskävelyt, joiden aikana katseltiin sekki oikeaan pituuteen. Eikun kännös kilpasuuntaan ja menolupa! Ajoin ensimmäisen kierroksen rauhassa, jonka jälkeen otin yhden 1.24 vauhtisen kierroksen ja sen jälkeen taas himmattiin vauhtia reilusti ja hölköteltiin toisen lämpösen rinnalla. Milalla oli painetta juosta tosi paljon. Se meni älyttömän hyvää ravia ja oli pirteän oloinen! Olin tyytyväinen ensimmäiseen oikeaan hiittiin! Mila palautui tosi nopeasti, parinsadan metrin kävelyn aikana.
Äiti alkoi purkamaan Milaa samalla kun aloin valjastamaan Justiinaa. Olin varma, että kädet kuolee sen kanssa kun se painaa niin paljon. Tajusin valjastaessa, että suojat jäi kotiin, joten päätin heittää sekinkin pois ja jättää hiitin ajamatta. Ajoin tammalla 10 kierrosta hölkkää löysin ohjin. Se ei painanut ollenkaan ja oli täysin pikkurilleillä ajettavissa. Kun vaihdettiin suuntaa kilpasuunnaksi, ensimmäiset sata metriä se spurttasi, mutta tämän jälkeen jäi taas hölköttelemään rauhassa! Kerrankin näin päin. Justiina oli normaali oma itsensä.
Loppukäyntien aikana katokselle Mila ja Justiina hirnuivat koko matkan toisilleen. Katoksilla Justiinalle normaalit loimittelut ja sen jälkeen päästiin lähtemään taas kotiin. Olin varma ettei reissu toimi kahden hevosen kanssa, kun on vain yksi kuski, mutta hyvin toimikin. Mila osoittautui jälleen erittäin toimivaksi tapaukseksi ja Justiina yllätti rauhallisuudellaan!
Molemmat hevoset pääsivät eilen tositoimiin! Ensimmäistä kertaa pakattiin kaksi hevosta kyytiin ja suunnattiin radalle. Justiina ja Mila vinkuivat koko matkan kopissa, kun toiset tekivät tuttavuutta. Radalla oli kerrankin seurana yksi lämpönen. Ensimmäisenä pistin valjaisiin Milan ja suuntasin radalle, Justiina odotti sen aikaa katoksessa. Justiina purki taas energiaansa siihen, miten päästä ketjuista irti ja juoksemaan. Ei onnistunut.
Milalla hölköteltiin rauhallista hölkkää ensimmäiset kaksi kierrosta, kunnes toinen lämpönen tuli rinnalle ja paine ohjissa kasvoi sen verran, että vauhtia oli pikkuisen liikaa. No, lämpönen jäi kun Mila vähän spurttasi ja niin päästiin taas hölköttelemään rauhallisesti vielä kolme kierrosta. Tämän jälkeen nopeat palautuskävelyt, joiden aikana katseltiin sekki oikeaan pituuteen. Eikun kännös kilpasuuntaan ja menolupa! Ajoin ensimmäisen kierroksen rauhassa, jonka jälkeen otin yhden 1.24 vauhtisen kierroksen ja sen jälkeen taas himmattiin vauhtia reilusti ja hölköteltiin toisen lämpösen rinnalla. Milalla oli painetta juosta tosi paljon. Se meni älyttömän hyvää ravia ja oli pirteän oloinen! Olin tyytyväinen ensimmäiseen oikeaan hiittiin! Mila palautui tosi nopeasti, parinsadan metrin kävelyn aikana.
Äiti alkoi purkamaan Milaa samalla kun aloin valjastamaan Justiinaa. Olin varma, että kädet kuolee sen kanssa kun se painaa niin paljon. Tajusin valjastaessa, että suojat jäi kotiin, joten päätin heittää sekinkin pois ja jättää hiitin ajamatta. Ajoin tammalla 10 kierrosta hölkkää löysin ohjin. Se ei painanut ollenkaan ja oli täysin pikkurilleillä ajettavissa. Kun vaihdettiin suuntaa kilpasuunnaksi, ensimmäiset sata metriä se spurttasi, mutta tämän jälkeen jäi taas hölköttelemään rauhassa! Kerrankin näin päin. Justiina oli normaali oma itsensä.
Loppukäyntien aikana katokselle Mila ja Justiina hirnuivat koko matkan toisilleen. Katoksilla Justiinalle normaalit loimittelut ja sen jälkeen päästiin lähtemään taas kotiin. Olin varma ettei reissu toimi kahden hevosen kanssa, kun on vain yksi kuski, mutta hyvin toimikin. Mila osoittautui jälleen erittäin toimivaksi tapaukseksi ja Justiina yllätti rauhallisuudellaan!
torstai 2. tammikuuta 2014
192# vuosi 2013 (osa I)
Vuodesta 2013 on tulossa kolme postausta, jotka toteutan tammikuun aikana. Näistä ensimmäisenä on puhelinkuvia vuodelta 2013, puhelimen sain vasta kesäkuussa, joten siitä lähtien. Mielestäni puhelinkuvapostaukset on syvällisiä, kun niissä pääsee pintaa syvemmälle ''yksityisten'' puhelinkuvien muodossa. Osa kuvista ja videoista saattaa olla jo aiemmin blogissa esiintynyt.
Tässäpä näitä olikin ihan reilusti! Toivottavasti tykkäsitte!
 |
| Puhelimen ensimmäinen kuva! Justiina Puumalassa odottamassa omaa lähtöään. |
 |
| Kesä ja kärpäset.. Tätä odotan kovasti! Justiina iltaruoalla! |
 |
| Kunkkarit, kesän ainut ''hevoseton'' viikonloppu! |
 |
| Justiina Joutsassa lämmityksen jälkeen! |
 |
| Justiinan laitumelta löytyi viime kesänä myyrän kolo. Harmi kun ei tallentunut kavion jäljet kolon reunalla kuvaan. Justiiinakiin siis käynyt katsomassa mikä ihme tuo on. |
 |
| Kun jättää startin jälkeen letin päähän muutamaksi päiväksi! |
 |
| Justiinan ja jätesäkin taistelu. Justiina voitti potkien pussin pois hänen alueeltaan. |
 |
| Syyskuun klinikkavierailu |
 |
| Talven ensimmäiset lumet. Tässä kelissä siivosin kesälaitumet pois! |
 |
| Justiina ja Paavo tarhasivat pari viikkoa yhdessä, kunnes Paavolla loppui kiinnostus ja se veti aidat kasaan. Paavo pääsi takaisin ponitarhaan! |
 |
| Ensimmäinen kuva Milasta kotona! |
 |
| Äiti ensimmäistä kertaa hevosta ajamassa! |
 |
| Justiina Joensuussa ennen lämmitystä! |
 |
| Kaikki hevoset aamuheinillä! |
 |
| Justiina valmistautuu lähtöön Kouvolassa! |
 |
| Tammuska starttipäivän aamuna! |
 |
| Ja startista seuraavana aamuna! |
 |
| Tältä näytti treenilenkit viime viikolla. Onneksi jää sulanut pois! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)