251# Jos sinulla on kiire, älä tee mitään.

Tuuli on edennyt treenin seuraavaan vaiheeseen, hiittitreeniin. Oikeastaan se veti 1,5 viikkoa henkeä tarhassa, sillä joka puolella ajopaikat olivat niin huonossa kunnossa ettei minnekkään päässyt ajamaan.

Ennen 1,5 viikon taukoa ajettiin ensimmäinen hiitti täällä Pieksämäen radalla. Ajeltiin kahden minuutin vauhtia 2500 m ja tamma ravasi tyypillisesti hyvin. Olihan hiitti vähän hidastelua ja kiihdyttelyä kun vielä ei Tuuli osannut reipasta ravia pitää koko matkaa yllä. Siitä se kuitenkin lähtee, pikkuhiljaa.

Tämän hiitin jälkeen ei paljoa enää ajettukaan, sillä joka paikka meni sohjolle ja kuralle. Tamma hierottiin ja siltä löytyikin jumia vasemmasta lavasta ja oikeasta reidestä. Yllättävän hyvin se antoi hieroa, vaikka ei voi sietää harjaamistakaan. Takareisi oli sen verran jumissa että aika paljon Tuuli sen hieronnan aikana vaelsi. Siitä kuitenkin huomasi miten se rentoutui, kun paikat saatiin auki.

Tauon aikana Tuuli keräsi ihan liikaa  ylimmäräistä virtaa. Se esimerkiksi alkoi jyrätä taluttaessa ja hyppi pystyyn. Käytävällä se ei muuta tehnyt kun vaelsi ja kaivoi maata. Mietinkin, miten ensimmäinen ajokerta menee kun se on jo hoitaessa noin levoton.

Lähdettiinkin sitten tiistaina Hankasalmen radalla käymään, sillä Pieksämäki oli vielä turhan pehmeä. Hankasalmella olikin tosi hyvä kesärata, hieman märkä etusuoralta. Käytiin hölkkäämässä viisi kierrosta molempiin suuntiin eikä tamma painanut tavallista enemmän ohjalle. Alkukankeutta ravissa oli, mutta loppua kohden se rentoutui. Kotiin lähdettäessä tämä ei sitten olisi halunnutkaan lähteä kotiin ja hetki siinä meni ennenkuin koppiin se saatiin.

Eilen uusittiin Hankasalmen reissu tällä kertaa hiitintapainen mielessä. Tuuli on kyllä fiksu matkustaja, se ei kopissa turhaa jyskää. Muutenkin se käyttäytyy uusissa paikoissa ikäisekseen hyvin. Eilen rata olikin pehmeämpi keskiviikon vesisateen vuoksi ja yksi routakuoppakin sinne oli syntynyt. Ajeltiin hiitin aikana pehmeä etusuora  hiljaa ja kiihdytettiin takasuoralle. Keskivauhti oli kahden minuutin luokkaa. Tuulin ravissa ei taaskaan ollut haukkumista. Kaarteet on sille vielä hieman hankalia juosta, mutta eiköhän sekin ajan myötä helpota. Tällä kertaa koppiinkin mentiin ilman epäröintiä melassiveden perässä. Hiitin jälkeen harjoiteltiin taas jalkojen kylmäystä letkuissa, se on vielä jännää Tuulin mielestä.

Ensi viikolla päästäänkin jo Pieksämäen radalle hiittaamaan!