Saavuimme Mikkeliin kymmentä vaille kymmenen, aikamme oli kymmeneltä. Pääsimme heti sisälle ja Justiina jännitti ihan kamalasti, tutisi kuin haavanlehti. Ensin eläinlääkäri katsoi jalat läpi, jalat siistit, hieman aristi oikean jalan jännealuetta. Yleisen katselmuksen jälkeen lähdimme pihalle taivuttelemaan. Aloitettiin vasemmasta etusesta ja tammahan ontui ihan kunnolla polvea ja hieman vuohista. Sen jälkeen loput jalat puhtaasti taivutettiin, vasen etunen jäi ontumaan ensimmäisestä taivutuksesta. Suunnattiin takaisin sisälle ja puudutettiin vasen etupolvi ja odoteltiin kymmenen minuuttia.
Odottelun jälkeen suunnattiin taas pihalle, juoksutin liinassa sekä suoralla ja ontuma oli melkein hävinnyt. Seuraavaksi toivoin polvien röntgenkuvausta, sillä halusin selvittää, onko polvissa irtopaloja. Polvet kuvattiin, vasemmassa etupolvessa kulumaa, muttei hälyyttävää. Oikea etupolvi siisti. Sen jälkeen siirryttiin tutkimaan aristava jännealue. Samantien kun karvat ajettiin jalasta, huomasin pullottavan jänteen. Ultraus varmisti diagnoosin, pinnallisen koukistajajänteen 10 % vamma. Puoli vuotta menee parantuakeen. Kävelyttää saa, mutta Justiina ei kävele.
Tallilla suunnitelmat olivat jo selvillä. Justiina astutetaan. Orin päättämiseen meni muutama päivä, päädyttiin sitten Larssiin. Eilen selviteltiin missä vaiheessa kiimakiertoa ollaan ja oltiinkin siinä vaiheessa, että keskiviikkona katsotaan joko saa siementä tilata. Tänään tammasta tuli sitten virallisesti siitostamma, kun kengätkin siltä otettiin pois.
Tulevaisuudessa suunnitelmissa on radoille paluu varsan jälkeen, jos jänne parantuu oletetusti. Tämä tamma näyttää vielä, se on rautaa!
